Historia
1444 – ensimmäiset kirjalliset tiedot von Bergin suvun maanomistuksesta nykyisen Sagadin alueella.
1469 – Pyhän Benedictuksen päivänä 21.3. Helmeyt Risebiter, tuolloin jo vakavasti sairas mies, luovuttaa Sagadin (Saccad) kartanon omistusoikeuden veljelleen Otolle.
1602 – keväästä alkaen Pohjois-Virossa riehuu rutto. Syksyyn mennessä kulkutauti on autioittanut koko Sagadin kartanon niin, että Palmsen kartanonherra ottaa Sagadin pellot, niityt ja kalavedet omaan käyttöönsä.
1630 – kartanon omistajaksi mainitaan skotlantilainen Jacob MacDuwald, joka on Jurgen von den Bergin tyttären mies.
1684 – Sagadin kartano pantataan Gideon von Fockille, joka saa sen kolme vuotta myöhemmin omistukseensa. Ruotsalaisesta kenraaliadjutantista Gideonista tulee Fockin suvun Sagadin haaran perustaja.
1735 – kirjoituksessa kuvaillaan kahdeksanhuoneista hirsirakenteista ja lautakattoista päärakennusta, jonka korkeus on 14 hirsikerrosta (2,8–3 metriä). Myös sivurakennukset ovat puisia, mutta olkikattoisia, varsin vanhoja ja rapistuneita.
1740 – Sagadista tulee virallisesti Fockien sukukartano. Perinnönjaon yhteydessä kartanon sekä Tallinnan Toompealla sijaitsevan talon saa omistukseensa edesmenneen kartanonherran nuorin poika Johan Ernst von Fock, josta myöhemmin tulee ritarikunnan johtaja ja maaneuvos.
1749 – Sagadin uuden kivirakenteisen asuintalon rakennustyöt alkavat rakennusmestari Johan Nicolaus Vogelin johdolla. Työt kestävät neljä vuotta. Yksikerroksinen, aumakattoinen, runsaasti koristeltu ja pohjapiirrokseltaan symmetrinen rakennus on yksi harvoista tiedossa olevista rokokootyylisistä kartanorakennuksista koko Virossa.
1782 – Johan Ernstin kuoltua Sagadin perii hänen nuorin poikansa Gideon Ernst von Fock, jonka omistuksessa kartanon maa-ala laajenee sekä maakauppojen avulla että talonpoikien käytössä olleita maita kartanoon liittämällä lähes 5000 hehtaariin.
1793 – Gideon Ernst von Fock aloittaa kartanon laajennustyöt – päärakennus on käynyt pieneksi perheen ja kasvaneen palvelusväen tarpeisiin ja rokokootyyliä pidetään vanhanaikaisena. Taloa jatketaan kummastakin päästä noin kymmenellä metrillä ja uusi tyyli edustaa varhaisklassisismia. Flensburgista kutsuttu taidemaalari Johannes Hau viimeistelee kartanon koristelun upein maalauksin. Ensimmäiset vastaanotot uudistetussa rakennuksessa pidetään juhannuksen tietämissä vuonna 1795.
1827 – isän kuoltua Sagadin rakennustöitä jatkaa Paul Alexander Eduard von Fock (1798–1884), Sagadin kartanonherroista huomionarvoisin. Lähes 60 vuoden aikana hän toimi ritarikunnan palveluksessa lukuisissa merkittävissä tehtävissä, kuten maaneuvoksena, Tallinnan tuomiokirkon konventin presidenttinä sekä Vironmaan korkeimman oikeuden presidenttinä. Siinä missä muita Fockeja luonnehditaan aikalaiskuvauksissa unisiksi ihmisiksi, Paul Alexander Eduardin kerrotaan olleen viisas ja laajakatseinen. Hän myös käyttää jus primae noctista, ensiyön oikeutta, mieluisimpiin piikoihinsa ja palvelijoihinsa.
1857 – kartanossa työskentelee 24 palvelijaa, 7 kamarineitoa, 3 lakeijaa, 3 kyytimiestä, 1 kokki, 1 aitanhoitaja, 1 puutarhuri, 2 puuseppää, 1 vartija, 1 paimen, 2 karjakkoa, sekä 2 lintujen- ja 2 eläintenhoitajaa.
1861–1872 – kartano on vuokrattu Metsikun kartanon omistajalle L. von Uexküllille. Paul Alexander Eduard von Fock itse on nämä vuodet matkoilla.
1894 – Alexander Gideon von Fockin aikana puiston puoleisen julkisivun edustalle rakennetaan pseudobarokkityylinen leveä pylväsrivistö portiikkeineen ja lasimaalauksineen sekä portaiden edustalle suihkulähde.
1919 – Kartanoiden suurmaanomistukset pakkolunastetaan Viron perustuslakia säätävän kansalliskokouksen hyväksymällä maalailla. Uuden lain mukaisen maareformin aikana myös valtaosa Sagadin maista jaetaan talonpojille ja suurkartanon entisen omistajan Ernst von Fockin käyttöön jää vain pieni osa kartanon keskuksesta.
1929 – Sagadin alakoulu muuttaa kartanon päärakennukseen. Aluksi Ernst von Fock käyttää vielä päärakennuksen toista siipeä, mutta parin vuoden päästä hän muuttaa pehtorin vanhaan asuinrakennukseen ja sieltä edelleen rinteen juurella sijaitsevaan kartanon työväen entiseen asuintaloon. Koulu toimii päärakennuksessa vuoteen 1973 saakka.
1939 – toinen maailmansota syttyy ja jo lokakuussa Virossa asuvat baltiansaksalaiset siirretään Saksan miehittämille alueille Puolassa. Myös Ernst von Fock huutokauppaa omaisuutensa ja poistuu Virosta.
1977 – Sagadin kartanon keskus siirtyy Rakveren metsätalouspiirin hallintaan ja kunnostustyöt alkavat laitoksen johtajan Simo Nõmmen johdolla. Kunnostusta vaativia rakennuksia on kymmeniä, osa on käytännössä jo täysin raunioitunut.
1987 – kunnostettu Sagadin kartano avaa ovensa yleisölle kesäkuussa. Tiloissa on muun muassa metsämuseo ja kartanokauden huonekalujen näyttely. Myös sivurakennusten kunnostuksessa on edetty loppusuoralle.
1996 – metsämuseo muuttaa entisen tallin paikalle valmistuneeseen rakennukseen.
1998 – muodostetaan Riigimetsa Majandamise Keskus eli Viron Metsähallitus. Sagadista tulee yksi sen yksiköistä.
2005 – muodostetaan RMK Sagadin metsäkeskus.
Kouluaikana Sagadissa
Ennen palauttamista
